Tänään kengättömyydestä oli jopa iloa kun normikengässä oleville hevosille kertyi hurjat tilsat, Pätkällä taas pystyin mennä melko hyvin. Ainoastaan pidemmät käyntimatkat olivat ongelma.
Sää oli muutoin mitä mainioin: pari astetta plussaa, auringonpaistetta ja valkoinen hanki. Ihanaa!
Valtava Varsa
Pätkän hampaat raspattiin eilen, sillä oli piikkejä etenkin vasemmalla puolella, ja lisäksi otin mukaan piuhat, joita sovitin sille tänään. Oli paljon parempi ratsastaa!Ei tapellut jokaista ohjasotetta vastaan ja vaikka säädin piuhat niin että normaaliasennossa ne ovat täysin löysät ja poni huomaa ne vain nostaessaan pään kirahviasentoon (mitä se siis mielellään harrastaa) niin ilahduin huomatessani Pätkän älyävän jujun todella hyvin: pitkää, matalaa ja rentoa muotoa löytyi. On sellainen herkkis ettei sille tarvitse rautalangasta vääntää.
Iso Yrmeä
Tosin, rennosta puheenollen, maastossa oli KAMALIA lintuja jotka varmasti syö poneja, tallin ulkopuolella olevien kärryjen aisat kurkottelivat uhkaavasti pientä pätkää kohti ja hui, mitä lumipaakkuja tien vieressä oli!(Etenkin sen oman tarhan vieressä oleva lumikasa oli hirvittävä, vaikka se on katsellut sitä koko päivät ulkoillessaan.)
Tätä vauhtia siitä kuitenkin kehkeytyy ihana poni, juuri sellainen mitä etsinkin.
Onhan sillä omat oikkunsa, mutta selvästi sitä on kohdeltu joskus aiemmin turhan kovakouraisesti joten eiköhän oikutkin häviä kunhan se oppii luottamaan minuun. Toivotaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti