Menetetyt krokukset

Jo muutaman päivän olen iloinnut urheista krokuksista, jotka sinnikkäästi puskevat esiin melkein lumen keskeltä. Viime yönä oli luvattu jopa paukkupakkasia, joten peitin pikkuiset sinertävät  nuput ennen yötä jotta saisin iloita niistä edelleenkin. Tänään oli suru puserossa kun peitteiden alla ei ollut nupun nuppua jäljellä; siellä oli myyrillä ollut suojaisat olot tehdä tihutöitään!
Pitänee taas istuttaa uudet syksyllä. Auttaisikohan jos istuttaisi narcisseja ympäri? Kuullemma valkosipulikin saattaa olla avuksi. No, kokeilemalla oppii.
 Valokuvasin tänään kasvihuoneessa. Siellä ensimmäiset orvokit kukkivat jo, sorbet-lajike lähinnä. Lumihiutaleet ovat myös vauhdissa, meillä on tänä vuonna 'White wedding' valkoisena lajikkeena ja ainakin nämä ensimmäiset niihin ilmestyneet kukat ovat valtavat! Viime vuonna oli joku XL-lajike -en muista tarkkaa nimeä- mutta tämänvuotinen on selvästi suurempikukkainen. Nähdä saa, onko se hyvä vai huono juttu :)
 Läppäristä on muistikortinlukija hajonnut, katsotaan milloin saisin postattua kuvia kun se pitää tehdä jonkun muun koneelta.

 Koneelta löytyy kuitenkin kuvia "suuresta valkoisesta".
Tarkennetaan - kolme päivää sitten laitoin hevoseni ns. viimeiselle matkalle.
 Sillä oli hengitystieongelmia ja tiedän että ratkaisu oli oikea, sen on nyt parempi olla,
 mutta ikävä on kova.

Hevosharrastus on vaakalaudalla kun en tiedä miten tästä jatkaisi.
Tallissa on toinen, jo eläkkeellä oleva karvakorva. Sekään ei elä ikuisesti mutta nauttikaamme yhteisestä ajasta niin kauan kuin sitä riittää, katsotaan sitten tuleeko niitä omia hevosia enään lisää.

--
 Yhdessä ulkorakennuksessa entisten omistajien jättämien rojukasojen takana on pilkottanut wanha vitriini.
 Kaivoin vihdoin itselleni tien sen luokse, aikomuksena oli puhdistaa se ja ottaa se käyttöön. Nähtävästi sen jalkoja on vain joskus tarvittu johonkin tärkeään, ne kun oli sahattu suoraan poikki ja vitriini oli tuettu pystyyn lankunpätkillä.
Pikkasen harmittaa :)

 Kävin viikonloppuna kirpputorilla aarrejahdissa. Löysin Arabian 1 lit. kannun ja olisin ostanut, ellei hinta olisi  ollut niin muhkea. Kun en ole ns. oikea kerääjä, en maksa 60e kannusta, mutta tiedän myös että esim. Etelä-Suomessa se ei olisi hinta eikä mikään. Täällä pohjoisempana voi vielä tehdä hienojakin löytöjä; ostin samaiselta kirppikseltä Arabian wanhan kannun viidellä eurolla puoli vuotta sitten.
Arabioista lisää myöhemmin, tämä riittänee tältä kertaa.