Tietysti näin kävisi.
Minä kuumakalle yritän kerrankin edetä ihan rauhassa hevosenoston kanssa (se aivan ihanainen sph-ruuna), keskustelin myyjän kanssa ja oli puhetta että järjestäisin ratsuttajan sitä kokeilemaan jotta voisin turvallisin mielin päättää tuleeko kauppoja vai ei.
Tässä välissä sitten joku toinen kuumakalle ilmestyi paikalle kuljetuskopilla varustettuna ja vei upean kiharaharjaisen ruunan mennessään. Aivan oikein minulle kun en ymmärtänyt että tuollaiset aarteet viedään mennessä eikä jäädä miettimään!
Harmistuneena räpsin vähän (huonoja) kuvia niinsanotusta puutarhastani.
Kaivuu- ym. töiden takiahan en ole oikeastaan päässyt laittamaan puutarhaa, en kasvimaata enkä paljoa muutakaan, mutta joitakin aarteita kylvin parvekelaatikkoihin jotta ne saisi siirrettyä koneiden uhatessa muualle.
Aloitan kysymällä -mikäli tänne joku paprikaa viljellyt viherpeukalo eksyisi- onko muilla tapahtunut tällaista?
Kuvan suippopaprikoissa (Planet-lajike) on auringon paahtamalla puolella mustaa väriä.
Se ei ole uloimmassa kerroksessa eikä paprika myöskään ole musta sisältä. Koostumus on täysin normaali, maku samaten, ja kasvu jatkuu häiriöittä. Lehtien suojassa olleissa paprikoissa ei ole tummaa väriä.
Ötököitä ei näy, ja väriä on tosiaan vain auringon paahtamissa kohdissa.
Työnantajani epäili että se on kertakaikkiaan ollut liian paahteisessa paikassa, mutta Suomen kesän tuntien olen valmis uskomaan melkein mitä tahansa muuta ;)
Onneksi jokin on onnistunut yli kaikkien odotusten:
Ihanan ihanat amppelitomaatit!
Jo kuukauden ajan olen joka päivä poiminut omat taatusti puhtaat luomutomaatit terassilta ja uusia tulee hurjia määriä. Minulla on myös ruukkutomaattia -jotka vihreinä näyttävät minimeloneilta koska ovat raidallisenkirjavia; raidat näkyvät myös kypsänä. Maku on enemmän ruokaisa kuin amppelitomaatin, joka on selvästi enemmän herkuttelulajike.
Lisäksi löytyy tuiki tavallinen tomaatti sekä luumu-kirsikkatomaatti, joka on ihanan makea ja paras syödä heti pois kuljeksimasta!
Munakoisoja on jo syöty muutama, vaikka eivät suosikkeihini kuulukkaan.
Ovat vain niin kiitollisia että taidan kasvattaa niitä seuraavanakin vuonna.
Olen tunkenut joka väliin samettiruusuja ötökänkarkoitteeksi, jos joku ihmettelee, lisäksi niitä on kiva katsella satoa odotellessa.
Mitähän muuta lystiä minulla olikaan?
Ai niin, maissia. Neljä tainta.
Kovasti valmistautuvat kukintaan (luulisin, ovat minulle uusi tuttavuus) ja vesi kielellä odotan milloinkos niitä saisi syödä voisulan kera. Nam.
Sitten löytyy papuja, herneitä, kurkkua, kurpitsaa ja kesäkurpitsaa:
Pahoittelen huonoa kuvaa. Pahempaa tulossa! :)
Tässä on mikälie sitruspuu. Hedelmät ovat syötäviä, vaikken ole vielä niitä onnistunut kasvattamaan syötäviksi asti; kukkii yleensä syksyllä ja varistaa sitten hedelmänalkunsa ja suuren osan lehdistään kun päivänvalo ei enää talvella riitä.
Tänä keväänä oli niin kauan huonon näköinen (epäilen että jäi liian vähälle huomiolle muuton yhteydessä) että olin jo heittää sen menemään, mutta puskee nyt uutta lehteä, siinä on neljä hedelmänalkua ja reilusti uusia nuppuja. Kunhan ei vetäisi itseään ihan piippuun..
Kukinta ei ole erityisen näyttävä, mutta ihana tuoksu täyttää useamman huoneen.
Edelleen pahoitteluni kuvasta:
Siinä näkyy ainakin yksi raakile vasemmalla ja yksi nuppu oikealla.
Lopuksi arvoitus.
Tilasin Saksasta pussillisen kukkasipuleita, kaikkien piti olla sinisiä.
Nyt hämmästyksekseni muiden lomassa kukkii iloisesti tämä kaunokainen, joka tässä kuvassa on hieman todellisuutta hailakkaampi.
Mikähän se on?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti