Ensilumi ja ensiratsastus

Ensilumen peittäessä maata lähdimme Kummitytön kanssa tallille Randia hoitamaan.
Ensin kävimme penkomassa vanhoja kätköjäni, etsimässä sitä surullisenkuuluisaa Lätkäsatulaa.
Löytyihän se; pölyn peitossa, osa niiteistä hieman ruostuneina. Sitten kiireen vilkkaa tallille!

Randille satula selkään, tytölle kypärä päähän. Randi ei kovasti näyttänyt välittävän satulasta tai muustakaan hälinästä, joten nostin Kummitytön selkään ja sekin sujui oikein hyvin.

Kipiteltyämme hetken solmin riimunarusta ohjat ja Kummityttö sai ratsastaa ihan itse.
 Randi ei edelleenkään moittinut tilannetta millään lailla, jatkoi vain taapertamistaan tasaiseen tahtiin, eli varmasti ratsastettu joskus 'aiemmassa elämässään'. Tanskassa siis, en nyt pohdi ponien reinkarnaatioita :)

Lopuksi veimme ponin talliin ja harjasimme sitä hetken aikaa.
Uskon että olimme kaikki kolme melko tyytyväisiä päivän saavutuksiin.