En kuitenkaan tällä kertaa ala käymään kaikkea tapahtunutta läpi; odottelen innoissani jotakin Uutta ja Kiinnostavaa.
Itse asiassa ilmassa taitaa olla taas hevoskauppaa; menen kokeilemaan ja tutustumaan kunhan saan karsinapaikan järjestettyä mikä on osoittautunut hirveän vaikeaksi.
Ratsutalleja sopivalla etäisyydellä ei ole kuin yksi ja se on parhaillaan lopettamassa toimintaansa, joten etsin mukavaa ravitallia.
Luulin sen olevan helppoa kun täällä raviurheilu on suurta, mutta eipä ollutkaan.
Täällä vanhojen raviukkeleiden reviirillä asiat kun hoidetaan suhteilla; "Etsin tallipaikkaa"-ilmoitukset usealla eri nettisivustolla tai kaupan ilmoitustauluilla ovat turhaakin turhempia kun kukaan ei edes katso niitä (vaikka tallissa olisi tyhjiä karsinoita).
Minun suhteeni tähän raviukkelimaailmaan on tietysti juuri se henkilö jonka takia en halua pitää hevosta kotitallissa, enkä siis halua jakaa mitään tiedonmurusia harrastuksestani hänen kanssaan - edes sen verran että tarvitsisin tallipaikan.
Niinpä olen ilmoitellut ja ilmoitellut enkä saanut ainuttakaan vastausta.
Olen puhunut muualla asuvien hevostelevien ystävien kanssa olisiko kenelläkään heistä suhteita tännepäin, mutta mitään varsinaista se ei ole poikinut - tosin yksi tiesi tallin joka on muutaman kilometrin päässä paikasta jossa hoidin hevosia kakarana ja niihin maastoihin olisi mahtavaa päästä uudelleen; siellä on hiekkakangas-maastoteitä kymmeniä, kymmeniä ellei satoja kilometrejä, mahtavat kahluu- ja uittopaikat ym., aivan mahtavaa!
Valitettavasti se talli oli pihattoakin myöten täynnä, mutta ehkä vielä joku päivä..
Tamma jota havittelen on ollut markkinoilla pari kuukautta. Huomasin sen heti alkuun mutta hinta oli silloin kova. Ehkä viikko sitten ilmoitukset uusittiin ja hinta oli laskenut reilusti, ja vaikka tämä tulikin vähän yllättäen (summa ei ole ihan kasassa, mutta viimeiset sataset löytyisi varmasti vaikka aviomieheltä) niin nyt hintataso on sellainen ettei se kovin kauan taida keikkua markkinoilla. Siitä siis tämä tallipaikkapaniikki johtuu
-hevosta ei sovi ostella ilman tallipaikkaa enkä sitä kotitalliin vie jo oman mielenrauhani vuoksi.
Sitten mieleeni muistui että serkkuni oli löytänyt itselleen tyttöystävän.
En ole vielä saanut kunniaa tavata tätä tyttöystävää, mutta tiedän hänen työskentelevän ravihevosten parissa joten lähetin serkulleni viestin jossa pyysin apua, olisiko Tyttöystävällä tietoa vapaista tallipaikoista?
Ei siinä monta minuuttia mennyt kun puhelin soi ja ensimmäistä paikkaa tarjottiin, ja kuullemma saan lähipäivinä listan nimistä ja numeroista kehen ottaa yhteyttä. Ihmeellistä. :)
Ensimmäinen paikka oli hieman kauempana kuin olin toivonut, joten odotan listaa innolla.
Vähän tuntuu mafioso-puuhalta tällaiset järjestelyt tuntuvat, mutta mikäs siinä. Sain kuvainnollisesti jalkani ovenrakoon, ja toivottavasti pääsen pian solmimaan omia suhteitani tähän ravimaailmaan.
Pakko iskeä tämä tähän väliin, se on mielestäni niin hupaisa:
Pöö!
Niin, toivottavasti Tamma on tämän arvoinen.
Tiedän sen olevan herkkä eikä mikään aloittelijan ratsu, mutta toisaalta eihän sitä koskaan tiedä mikä on itselle se paras mahdollinen.
Ei tarvitse kuin ajatella Ponimummon koeratsastusta aikoinaan - se vedätti sitä ratsastavaa (kokenutta, kilpailevaa) tyttöä 6-0 kentällä ja myyjäkin varoitti että se osaa olla kuin tulta ja tappuraa halutessaan. Rauhalliseen pikkutalliin päästyään siitä kuitenkin kuoriutui juuri meille sopiva, ajatuksen voimalla ratsastettava ystävä ja yhteistyökumppani.
Toisen sellaisen jos löytäisi..niitä vain ei taideta tehdä enää!
Loppuun kuva Kissan kohtaamisesta Joulupukin kanssa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti