No, hieman täytyy puolustella: Jos minulle olisi kerrottu heti alkuun että tamma kärsi eroahdistuksesta niin en olisi lähtenyt edes katsomaan. Tämä oli kuitenkin vain yksi "miinus" mikä siitä paljastui.
Jotakin positiivista kuitenkin: Sain nähdä todella taitavaa ratsastusta kun ponia myyvä nainen esitteli ponin selästä käsin ennenkuin olisi ollut minun vuoro ratsastaa. Poni jumitti, pukitteli, säikkyi, yritti rynnätä ja esitteli kaikin voimin koko repertuaarinsa ratsastajan pysyessä tyyneenä, eleettömänä ja aivan kuin liimattuna satulaan.
Nostan hattuani hänelle!
Lueskelen siis edelleen (jo aikalailla maani myyneenä) ilmoituksia.
Tiedän mitä haluan eikä niitä ole kovinkaan paljon markkinoilla -etenkään minulle sopivaan hintaan- mutta olen myös huomannut itsessäni huvittavan piirteen.
Eli kriteerini ovat hyvin selvät: isoponi(pieni hevonen) tamma, helppo ja selväpäinen, kevyehkö rakenteeltaan eli ns. sporttimalli, mielellään nuorehko jne jne. Kuitenkin löydän itselleni kaikkea muuta, enkä tarkoita upeita isoja puoliverisiä tmv. vaan kaikenlaisia raasuja ja ressukoita.
Olin aivan tohkeissani nähtyäni erään ohutkaulaisen, hirveän pömppömahan omaavan ruunan myyntivideon, ja sydämeni sykki kiivaasti kun luin ilmoitusta 20v romuluisesta pv-papparaisesta.. ja sitten oli se väärinymmärretty (agressiivinen) ja kaikenlisäksi rikkinäinen ponitamma joka sitäpaitsi olisi minulle aivan aivan aaivan liian pieni --mutta tällaisia minä nyt sitten raijaisin kotiin pihan täydeltä?? En ymmärrä itseäni.
Hieman huvittavaa tämä kuitenkin on.
Saa nyt sitten nähdä miten minun käy, millaisen kopukan loppujen lopuksi löydän. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti